Niin se aika kuluu; teimme talokaupat viime kesänä, juhannusaaton aattona, ja tämä kevät oli jossain kaukana edessäpäin. Nyt, reilu 9kk myöhemmin, elämme hetkeä, että talo alkaa olla yhä enenevässä määrin KOTI ja sinne KOTIIN me pääsemme muuttamaan noin 5-6 viikon kuluttua, mikäli kaikki menee loppuun saakka yhtä hyvin kuin nyt on mennyt. Toivomme sitä, toivomme todella. Pakkaamaan vissiin pitäis alkaa, mutta jotenkin ei tiedä mistä aloittaisi. Paljon aiomme tavaraa ihan hävittääkin, joten ehkä viisainta olisi aloittaa raivaamalla vinttikomero ja viedä sitten sinne vähitellen säilytykseen tavaroita, joita ei enää tässä perusarjessa tarvitse. Täytyypä laatia jonkinmoinen toimintasuunnitelma ja aloittaa viikonloppuna työt - tuleva viikonloppu kun on yhteistä vapaata, kun mullakaan ei ole töitä. Mitään turhaa krääsää en aio enää mukanani kuljettaa, joten hävitettävää tavaraa on paljon. Koetan nyt ajatella järjen kanssa näitä juttuja, en tunteella - todellisuudessa kun noita yläasteen oppikirjoja ei taatusti tule koskaan avattua ja tuskin lapsetkaan niistä mitään hyötyvät ;) Jonkun kirjan nyt voi jättää muistoksi, jotta voi sitten 50v päästä näyttää lapsenlapsille millaisia kirjoja koulussa oli silloin mummin lapsuudessa. Mutta ei niitäkään tarvitse kahta laatikollista mukana kuljettaa.
Talolla on nyt tapahtunut asioita hurjassa tahdissa ja tänään oli ainakin osa sähkötarvikkeistakin saapunut paikanpäälle. Ja eilen tuotiin kiuas. Tuntuu kyllä ihan uskomattomalta, että muutto unelmien kotiin tapahtuu jo reilun kuukauden päästä. Iik. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti